Kuolimo on poikkeuksellisen karu ja kirkasvetinen, kansainvälisesti harvinainen nuottaruohotyypin (Lobelia dortmanna) järvi. Se sijaitsee Savitaipaleen ja Mikkelin kuntien alueella Etelä-Karjalan maakunnassa. Kuolimon pinta-ala on 79,1 neliökilometriä, mikä oikeuttaa Suomen järvien pinta-alatilastossa sijaan 56. Kuolimon alueella on kuntien väkilukuun suhteutettuna paljon vapaa-ajan asuntoja, ja järveä pidetään yhtenä Suomen puhtaimmista. Järven suurimmat saaret ovat Lehtisensaari (311 ha), Suomensalo (178 ha), Lamposaari (126 ha) ja Paassalo (120 ha).

Kuolimo syntyi noin 4 000 vuotta sitten kallioperän ruhjeeseen. Ruhjeen takia syntynyttä railoa pitkin virtasi voimakas jääjoki, joka muovasi paikalle järven. Jääjoki syntyi alueelle, jossa kallio oli pehmeää. Järven länsirannat ovat graniittia, mutta muu alue pääasiassa rapakiveä. 

Kuolimon ravinnepitoisuus on alhainen. Pohjaeläimistö on kuitenkin rikas ja järven kalasto on arvokas muun muassa taimenen, muikun ja siian ansiosta. Lisäksi Kuolimossa elää jääkauden relikteinä isonieriä ja härkäsimppu. Kuolimo on Saimaan länsiosien lisäksi todennäköisesti ainoa nieriän lisääntymisalue koko Vuoksen vesistössä.

Kuolimon vesikasvillisuus on karua, samoin rantakasvillisuus pääasiassa kivikko- ja hiekkarannoilla. Lahdenpohjukoissa ja pikkupurojen suilla on luhta-alueita.

Järven ympäristö on geologisesti ja biologisesti harvinaisen monimuotoinen yhdistelmä harjuja, kallioita, soita ja karujen järvien lajistoa. Järven halki kulkee harjuja, jotka muodostavat kapeita niemiä, särkkiä, hiekkarantoja ja harjusaaria. Kuolimo rajoittuu etelässä Toiseen Salpausselkään. Tähän reunamuodostumaan yhtyvä harjujakso kulkee järven poikki Säkniemestä pohjoiseen. Tällä alueella on varsin monipuolinen yhdistelmä jäätikköjokien synnyttämiä muodostumia ja selkäveden rantavoimien rantamuodostumia.

Kuolimo laskee Saimaaseen kahta reittiä, Partakosken ja Kärnänkosken kautta, joissa molemmissa on näyttävät kosket. Kuolimo onkin kahden laskujoen järvi, eli bifurkaatiojärvi. Lähes kilometrin mittaiseen Partakosken koskireittiin sisältyy kolme vuolasta koskiosuutta; Ahvenkoski, Saunakoski ja Partakoski. Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella.

Kuolimolla uitettiin 1960-luvulle asti puutavaraa Partakosken kautta Saimaalle. Partakosken koskireitti on ennallistettu uittoa varten tehtyjen perkausten jäljiltä 1990-luvun puolivälissä.

Kuolimo on Natura 2000 -kohde ja erityissuojeltu vesistö. Osa alueesta on rantojensuojeluohjelmassa. Partakoski ja Kärnäkoski on suojeltu koskiensuojelulailla.

Järven suojelemiseksi toimii Pro Kuolimo ry. Järvi on suosittu melontaharrastuksen alue, ja siellä on Kuolimon kierros -niminen melontareitti.

 


Kuolimo nyt

 
 

Ihastu Kuolimoon turvallisesti ammattilaisen huomassa


Kuolimo-kohteita omatoimiselle