Joonas ”Jonni” Myyrä aloitti keihäänheiton kilpauransa vuonna 1910 Luumäellä tai kesällä 1911 Lappeenrannassa. Lappeenrannassa hän heitti yli 50 metriä mutta jäi kilpailun voittajasta, Julius Saaristosta, vajaan metrin päähän. Seuraavana vuonna Myyrä heitti olympiakatsauksessa yli 54 metriä, ja hänet valittiin Tukholman olympialaisiin. Näissä olympialaisissa Myyrä jäi kuitenkin kahdeksanneksi tuloksella 51,33. Vuonna 1914 hän osallistui Malmössä pidettyihin Balttilaisiin kisoihin. Näissä kisoissa hän heitti tuloksen 63,29, joka ylitti voimassa olleen maailmanennätyksen miltei metrillä. Tuomarit kuitenkin väittivät, että heitto tapahtui myötätuulen vallitessa, eikä sitä hyväksytty viralliseksi maailmanennätykseksi. Myöhemmin samana vuonna Tampereen kisoissa sekä seuraavana vuonna Lappeenrannassa Myyrän heitot ylittivät taas maailmanennätyksen, mutta näitäkään tuloksia ei hyväksytty virallisiksi maailmanennätyksiksi.

Sisällissotaan Myyrä osallistui pitäjänsä suojeluskunnan riveissä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Myyrä palasi kilpailemaan ja voitti Suomen mestaruuden vuosina 1917 ja 1918. Vuonna 1919 hän heitti Savitaipaleella tuloksen 65,55, joka hyväksyttiin Suomen ennätykseksi, mutta ei taaskaan maailmanennätykseksi. Samana kesänä hän voitti Tukholman kansainväliset kilpailut tuloksella 66,10, ja tämä tulos hyväksyttiin vihdoin myös maailmanennätykseksi.

Osallistuessaan Antwerpenin olympialaisiin 1920 Myyrä oli voittajasuosikki. Kisapäivän aamuna Yhdysvaltojen James Lincolnin lämmittelyheitto lipesi ja osui Myyrää vasempaan kyynärpäähän, joka ei onneksi ollut Myyrän heittokäsi. Myyrä kävi lääkärissä, jossa kädestään poistettiin luunsiruja. Käsi sidottiin ja Myyrä palasi takaisin olympialaisiin heittämään kultaan yltäneen tuloksen 65,78.

Urheilemisen ohella Myyrä toimi mm. kunnallispoliitikkona ja liikemiehenä. Myyrä omisti johtamansa Myyrä & Savikurki Oy -nimisen sahan ja keihästehtaan. Yritys ei kuitenkaan menestynyt vaan koki vararikon. Toimiessaan kunnallislautakunnan esimiehenä Myyrä oli hoitanut käytännössä kunnan kaikki asiat taloutta myöten. Kun kunnassa suoritettiin ylimääräinen tilintarkastus, löytyi kunnan kassa Myyrän kotoa lähes tyhjänä. Myyrä oli kavaltanut suunnilleen kolmanneksen kunnan miljoonan markan budjetista peittääkseen omia epäonnistuneita liiketoimiaan. Myyrä kuitenkin maksoi pankkilainalla kavaltamansa rahat takaisin.

Pariisin olympialaisissa vuonna 1924 Myyrä voitti toisen olympiakultansa tuloksella 62,96. Kisojen jälkeen Myyrä ei palannut enää koskaan Suomeen, vaan pakeni rahavaikeuksiensa takia Yhdysvaltoihin. Suomessa raastuvanoikeus totesikin Myyrällä olevan hoitamattomia vastuita yli miljoona markkaa eri liiketoimistaan ja lainoistaan.

Yhdysvalloissa asuessaan Myyrä heitti v. 1925 Richmondissa näytösluonteisessa kilpailussa vielä elämänsä pisimmän keihäskaaren 68,55, joka hyväksyttiin Suomen ennätykseksi, mutta ei maailmanennätykseksi. Myyrä kärsi keihäänheittäjälle yleisistä käsivammoista, ja kyynärpää kesti paremmin kiekonheittoa. Myyrä heittikin kiekolla v. 1926 huipputuloksen 46,77 ja näytöksessä jopa yli maailmanennätyksen 48,80. 

Yhdysvalloissa Myyrä jatkoi aluksi liiketoimiaan pankkialalla, mutta ajautui lopulta satamatöihin, joilla elätti itsensä kuolemaansa asti. Myyrän Hilda-puoliso oli pestautunut piiaksi Kanadaan, jotta pääsisi helpommin Jonnin luokse. Jälleennäkemisen odottelua kesti kuitenkin kaikkiaan 15 vuotta, ja kun Hilda lopulta matkusti Yhdysvaltoihin, oli Jonni perustanutkin jo uuden perheen. Myyrä oli myös aikansa julkkis, joka esiintyi mielellään Hollywood-tähtien kanssa. Myyrä kuoli San Franciscossa 1955 ja hänet myös haudattiin sinne. Hautakivessä lukee ”John Myyra” ja siinä on olympiarenkaita.

Aikalaisten mukaan Myyrä heitti omaperäisellä ali olan -tyylillä. Talvisin hän harjoitteli sisätiloissa itse kehittelemällään heittorihlalla ja harrasti ensimmäisenä keihäänheittäjänä painonnostoa voimaa hankkiakseen. Urheilu-urallaan Myyrä edusti Partakosken Intoa, Viipurin Reipasta, Lappeenrannan Vesaa, Savitaipaleen Urheilijoita, Lahden Ahkeraa ja Finnish-American Athletic Clubia. Myyrä oli myös perustamassa Savitaipaleen Urheilijat ry:tä ja toimi sen puheenjohtajana.

Vuonna 1975 Savitaipaleen Urheilijat ry pystytti Myyrälle muistomerkin Savitaipaleen Hyrkkälän kylään, hänen vanhan kotitalonsa paikalle. Muistomerkissä lukee: "Tällä paikalla syntyi vuonna 1892 Jonni Myyrä, keihäänheiton kaksinkertainen olympiavoittaja ja maailmanennätysmies. Hän kuoli Amerikassa 1955." Hänen kunniakseen on myös Savitaipaleella nimetty Jonni Myyrän tie.

JONNI MYYRÄ

  • syntyi 13.7.1892 Savitaipaleella
  • keihäänheiton kaksinkertainen olympiakultamitalisti
  • maakuntatason urheilujohtaja
  • merkittävä kunnallispoliitikko
  • suojeluskuntajohtaja 
  • liikemies
  • kuoli 22.1.1955 San Franciscossa, Kaliforniassa


Saavutukset keihäänheitossa

  • Kaksi olympiakultaa: Antwerpen 1920 ja Pariisi 1924
  • Viisi maailmanennätystä 1914–1925 (IAAF vahvisti näistä vain yhden)
  • Itämerenmaiden mestaruus 1914
  • Kaksi Suomen mestaruutta: 1917 ja 1918
  • Viisi Suomen ennätystä 1914–1925

 Jonni Myyrä v. 1920

Jonni Myyrä v. 1920