David Emanuel Daniel Europaeus syntyi Savitaipaleella 1.12.1820. Europaeuksen isä Peter Adolf Europaeus oli aikansa sivistyneistöön kuuluva paikkakunnan kirkkoherra, ja hänen äitinsä oli pappilan entinen karjapiika Sofia Peijo. Sofia oli syntyjään Heituinlahden Peijolta. Avioliitto oli Europaeuksen isälle toinen. 

Epäsäätyisen syntyperänsä takia Europaeus jäi paljolti aikansa sivistyneistön ulkopuolelle, mutta kävi kuitenkin koulua ja pääsi ylioppilaaksi Viipurin lukiosta 1844. Tämän jälkeen hän kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon lukemaan suomen kieltä vuonna 1835 ilmestyneen Kalevalan innoittamana. Europaeus myös aikanaan kertoi kiinnostuksensa kansallisiin tieteisiin alkaneen kotoa, kun hän luki suomalais-ugrilaisista kansoista ja kielistä isänsä kirjastossa.  Europaeus ei lopulta koskaan valmistunut yliopistosta, sillä hän innostui kansanrunouden keruusta.

Ensimmäisenä vuotenaan yliopistossa Europaeus käänsi geometriakirjan saksasta suomenkielelle. Rahattomuus kuitenkin johti siihen, että hänen oli lähdettävä Elias Lönnrotin apumieheksi sanakirjatyöhön. Tästä yhteistyöstä innostuneena Europaeus lähti runonkeruumatkoille Itä-Karjalaan. Vuosina 1845–1854 Europaeus teki yhteensä seitsemän runonkeruumatkaa Karjalaan, Aunukseen, Kainuuseen, Vienan Karjalaan, Inkerinmaalle ja Tverin Karjalaan.

Europaeuksen vaikutus oli merkittävä vuonna 1849 ilmestyneessä Kalevalan toisessa laitoksessa. Matkoillaan hän oli löytänyt täysin uuden runoalueen, Inkerin, josta hän keräsi mm. Kalevalan Kullervo-runoston. Yhteensä Europaeus keräsi matkoillaan yli 2 800 kalevalaista runoa sekä lukuisia itkuvirsiä ja paljon muuta kansanrunoutta. Lopulta Europaeus ajautui kiistaan Lönnrotin kanssa, koska hän oli eri mieltä Kalevalan ominaislaadusta. Europaeuksen mielestä Kalevalan olisi pitänyt olla puhdas kansaneepos, ja hänen mielestään Lönnrot omi Kalevalan liiaksi itselleen.

Runon- ja kansanperinteen keräämisen lisäksi Europaeus keskittyi tutkimaan kieli- ja muinaistieteitä. Hän pyrki löytämään suomalaisten muinaisia asuinsijoja paikannimistön ja kraniologian avulla sekä selvittämään suomen kielen sukujuuria. Hän myös pyrki kehittämään suomen kirjakieltä. Europaeus loikin suomen kieleen paljon uudissanoja, kuten muun muassa eduskunta, enemmistö, esitelmä, harrastus, huvila, kaunokirjallisuus, tasa-arvo, toimeentulo, vety, kertosäe, suorasanainen, säännöllisyys ja valtava.

Europaeuksen nimissä kulkee myös ruotsalais-suomalainen sanakirja, joka ilmestyi vuonna 1853 Suomalaisen Kirjallisuuden seuran kustantamana. Vaikka teoksesta käytetään nimitystä Europaeuksen sanakirja, on kyseessä kuitenkin viiden miehen työ, jonka Europaeus muokkasi lopulliseen muotoonsa. Laajalle, 35 000 hakusanaa sisältävälle teokselle oli aikanaan tarvetta, ja menekki oli hyvä.

Europaeuksen kirjoittaessa Savitaipaleella puhtaaksi suomi-ruotsi-sanakirjaa hän havaitsi, että entiset ystävät jättivät vastaamatta hänen kirjeisiinsä ja välttelivät häntä. Osasyynä saattoi olla Europaeuksen keskittyminen entistä enemmän tutkimuksiin Venäjällä, toiminta jota suomalaisuusaatteen miehet eivät välttämättä pitäneet hyväksyttävänä. Europaeus ajautui erimielisyyksiin myös useiden aikansa tiedemiesten kanssa, koska hän puolusti kiivaasti omia näkemyksiään niin suomen kielen asemasta kuin arkeologian metodeistakin. Lopulta Europaeus alkoi käyttäytyä entistä sekavammin ja aggressiivisemmin sekä pukeutua kummallisesti. On todennäköistä, että Europaeus kärsi persoonallisuushäiriöistä, ja aikanaan häntä pidettiinkin mielenvikaisena.

Europaeus ei koskaan mennyt naimisiin eikä saanut lapsia. Hän kuoli lopulta rahattomana Pietarin köyhäinsairaalassa 15. toukokuuta 1884, ja hänet haudattiin Pargalan köyhien joukkohautaan. Myöhemmin Europaeuksen ystävät siirsivät jäännökset Helsinkiin Hietaniemen hautausmaahan. Hänen hautakivessään lukee "Kullervo-runoston pelastajalle”.

Vuonna 1971 Savitaipaleelle pystytettiin Europaeuksen kunniaksi oma muistomerkki, johon professori Viljo Savikurki teki reliefin. Muistomerkkiin on kirjattu ote Kalevalan runosta 34 – Kullervo:
 

 

”Kotihinsa muut menevät, majoillensa matkoavat: 
mull' on korvessa kotini, kankahalla kartanoni, 
tuulessa tulisijani, satehessa saunan löyly.” 

 

D. E. D. EUROPAEUS

  • syntyi 1.12.1820 Savitaipaleella
  • valmistui ylioppilaaksi Viipurin lukiosta 1844
  • kirjoilla Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa vuoteen 1856 asti, pääaineena suomen kieli, ei koskaan valmistunut
  • kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi
  • kuoli 15.5.1884 Pietarissa köyhäinsairaalassa


Tärkeimpiä teoksia ja töitä

  • Yhteensä seitsemän runonkeruumatkaa Karjalaan, Aunukseen, Kainuuseen, Vienan Karjalaan, Inkerinmaalle ja Tverin Karjalaan vuosina 1845–1854
  • Kalevalan Kullervo-runojen kokoaja
  • Pieni runon-seppä eli kokous paraimmista Inkerinmaan puolelta kerätyistä runo-lauluista ynnä johdatuksia runon tekoon, 1847
  • Karjalan kevätkäköinen. Runolaulukirja. Parhaista Kalevalan ja Kantelettaren ja muutamista muista runolauluista kokoon pantu, 1854
  • Suometar-lehden perustajajäsen 1846, lehden toimittaja 1847–1850
  • Kansakunnan lehden perustaja 1863, lehden toimittaja 1863–1864
  • Osallistui useisiin sanakirjahankkeisiin, mm. Svensk-finskt handlexikon – Ruotsalais-suomalainen sanakirja, 1852–1853

 
 Europaeus kuvattuna Pietarissa 1860-luvun alussa

Europaeus kuvattuna Pietarissa 1860-luvun alussa

 Mustomerkki Savitaipaleen Europaeus-aukiolla, seurakuntatalon ja kirkon läheisyydessä

Mustomerkki Savitaipaleen Europaeus-aukiolla, seurakuntatalon ja kirkon läheisyydessä

 

EUROPAEUS-MUSEO

Tutustu Savitaipalelaisen suurmiehen, kielitieteilijän ja Elias Lönnrotin kollegan, David Emmanuel Europaeuksen elämään Olkkolan Hovin pihalla olevassa entisessä väentuvassa.

Tanelikakku2.jpg

Tanelikakku

Savitaipaleella julkistettiin oma nimikkokakku 25.5.2016. Nimensä Tanelikakku on saanut savitaipalelaiselta suurmieheltä Daniel (Taneli) Europaeukselta. Katso kakun resepti.